lauantai 20. syyskuuta 2014

Lisää Madonnaa

Innostuin sitten tekemään lisää Madonna ja lapsi -aiheisia tauluja ystävilleni. Ensimmäisen taulun lähtökohtana oli kuparinvärinen palkintolautanen, puinen koristelautanen ja jälleen eebenpuinen korunosa, jossa on äiti ja lapsi. Tälläkin kertaa sahasin ja veistin korunosasta ylimääräiset palaset pois, jonka jälkeen maalasin sen kultaisella spraymaalilla. Ihmettelen vain, miten kukaan on voinut veistää tähän eebenpuuhun tällaisia kasvojen jälkiä - niin kovaa materiaalia se on! Minä sain vaivoin aikaiseksi jotain rautasahalla ja todella terävällä veitsellä.


 Tämä ensimmäinen taulu sai mukaansa myös väsäämäni runon:

"Lapseni.
Minä annan sinulle sen,
mitä minulla on.
En enempää enkä vähempää.

Minä annan sinulle sen,
mitä minä olen.
En enempää enkä vähempää.

Lapseni.
Sinä olet minun,
et enempää etkä vähempää."


Toisen taulun lähtökohtana oli ystäväni talon vintiltä löytynyt vanha, puinen (luultavasti) kangaspuiden osa. Puhdistin sen öljyn ja tärpätin seoksella. Enempää en halunnut sille tehdä, koska se oli sellaisenaan jo todella kaunis. Lisäksi lopullisessa asennossaan se muistuttaa H-kirjainta, millä kirjaimella ystävän kodin nimi alkaa. Tämän jälkeen oli taasen vuoro sahata rautasahalla ylimääräiset palat pois korunosasta ja maalata se. Tässä sitten lopputulos:


Kiitos Lumiukolle kommentista - kiva, että tykkäsit sekä Madonna-taulusta, runosta että Posti-Paten tuomisista! Oikein ihanaa syksyä sinulle!

Huomenna meidän perheessä alkaa uudenlainen arki, mikä taitaa valitettavasti näkyä harvempana blogipäivityksenäkin. Yritän kuitenkin aina silloin tällöin muistaa teitä pienillä tuunauksillani ja värkkäyksilläni. Värikästä ja inspiroivaa syksyn jatkoa kaikille - palaillaan taasen!


lauantai 13. syyskuuta 2014

Vielä äidille ja lapselle

Ystäväni perheeseen syntyi kuluneella viikolla tyttövauva. Tein myös heille Äiti ja lapsi -aiheisen taulun. Tässä lähtökohta - puunvärinen kori, muffinsivuoka, metallilautanen ja puinen korunosa:


 Ja tässä pienellä tuunauksella lopputulos:


Sahasin puisesta korunosasta ylimääräisen tapin alhaalta pois. Vuolin myös takaosasta vähän pois, jotta sain liimattua kultaiseksi maalatun äiti-lapsi -hahmon muffinsivuokaan kiinni. Tämän kokonaisuuden liimasin vielä lautaselle, joka kiinnitettiin vielä valkoiseksi maalatulle korinpohjalle. Korin taakse liimasin taulukoukun.

Näillä Anna-Mari Kaskisen sanoilla toivotan tälle perheelle ja uudelle tulokkaalle kaikkea hyvää! Kuin myös sinulle, lukijani! Sunnuntai jatkuu ei herkullisella porkkanakakulla vaan maailman parhaalla pannukakulla!

"Silloin kun sinä synnyit,
paistoiko aurinko?
Oliko taivaalla pilvi,
tähtien karkelo?
Silloin kun sinä synnyit,
olihan kaunista niin.
Lapsonen, et tiedä,
kuinka sinua odotettiin."

keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Porkkanakakkua

Porkkanoita on raastettu ja viipaloitu pakkaseen talven varalta, nyt oli vuorossa lasten pyynnöstä porkkanapiirakka! Tässäpä teillekin tämä herkullinen resepti:

PORKKANAPIIRAKKA 
vaahdota 4 kananmunaa ja 5 dl sokeria, lisää sitten kuivat aineet (1 tl soodaa, 1 tl leivinjauhetta, 1 rkl kanelia ja 5 dl vehnäjauhoja) sekä 8 dl porkkanaraastetta ja 2,5 dl voisulaa. Paista uunipannulla 200 asteessa 30-40 minuuttia. Sekoita päällisen aineet keskenään (1 dl smetanaa, 50 g voita sulatettuna, 1 tl vaniljasokeria ja 1 pkt tomusokeria) ja levitä jäähtyneen kakun päälle. Voit vielä ripotella päälle vaikka pähkinä- tai mantelirouhetta

Ja sitten herkuttelemaan!

Ja kiitos Ulla-mummulle muistamisesta - pienen tauon jälkeen yritän jälleen esitellä väkerryksiäni täällä blogin puolella :)



lauantai 6. syyskuuta 2014

Äiti ja lapsi

Täällä jälleen - pitkän tauon jälkeen. Kesä tuli ja meni, toi tullessaan minulle niin monta projektia yhtäaikaa, ettei aika vain riittänyt blogin kirjoittamiseen! Mutta nyt yritän jälleen päivitellä silloin tällöin jotain tänne :)

Huomaan saaneeni uuden lukijankin - tervetuloa mukaan!

Keväällä ystäväni toi minulle synttärilahjaksi kasan metalliromua. Niistä yksi, kakkuvuoan pohja, päätyi tämän seuraavan työn "pohjaksi". Kesällä löysin kirppikseltä metallisia muffinsivuokia - niistä tämä erikoisemman mallinen päätyi "sädekehäksi" tauluun. Keväällä taasen blogini lukija Lumiukko lähetti minulle laatikollisen puusta veistettyjä ihmisen kasvoja. Joukossa oli myös näitä, joissa äiti katsoo lasta. Maalasin vain tummanruskean korunosan kultaiseksi. Näistä yhteen kasattuna syntyi tämä hiukan madonnamainen taulu "Äiti ja lapsi". Kakkuvuoan lahjoittanut ystäväni kirjoitti aiheeseen liittyen runonkin:


Kauneimman kuvan näin äskettäin
- Äiti ja lapsi sylikkäin
Katsoivat hellästi toisiaan päin
Ja virkkoivat viimein näin;
"Lapsi-kulta mitä sinä katsot?"
"Katson kaunista kaikkeutta,
Suojassa maailman tuulilta
Katson viisautta ikiaikain,
Janoan rakkautta huulilta.
Katson kuorensa lainannutta,
Hiekanjyvän ottanutta."
"Äiti-kulta, mitä sinä katsot?"
 "Katson itseni kuvajaista,
Kauneimman lammikon pinnalla
Katson laineilla laulavaista,
Aarretta omalla rinnalla.
Katson kuoressa kasvattamaani,
Helmeksi hioutunutta"