torstai 22. marraskuuta 2012
Amatsoninlija
Me odottelemme edelleen lunta, jäätä ja pakkasta. Kaiken pimeyden keskellä amatsoninlilja alkoi kukkia. Anopilta peritty kukka on ollut minulla jo vuosia. Raasulla vain ei ole viime aikoina ollut parhaat mahdollisuudet kasvaa. Kukkaruukkua kun on pitänyt siirtää milloin mihinkin, jotteivät pikkuiset kädet käy tutkimassa kukkaa tarkemmin. Mutta kukat ilmestyvät joka vuosi, uskollisesti, huonommasta hoidosta huolimatta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Ehkäpä se onkin juuri siinä amatsoninliljan salaisuus, ei tykkääkään liiasta hoitamisesta, varesinkin kesällä saa 'unohtua' niukalle kastelulle, mutta syksyllä alkaa sitten pukata uutta elämää ja kukkii. Voi pitää joskus välivuosia ettei kukikaan.
Taidat olla oikeassa! Tosin nyt huomaan, että aavistuksen valoisammassa saisi olla, on kukkinut aikaisemmin komeammasti. Mutta pääasia, että kukkii - on se niin kaunis kukka. Ja sen tiedän, ettei pidä multaa vaihtaa kovin usein, tykkää asustella samassa ruukussa ja mullassa kauan.
Lähetä kommentti