Muffinsivuokatuunauksia ynnä muuta

Kesä yrittää tulla. Onhan nuo päivät jo suoneet välillä lämpöä ja aurinkoakin.

Suvussamme on saatu viettää ristiäisiäkin :) Siskolleni tein tämän Madonna ja lapsi -aiheisen taulun (vanha leipäkori maalattuna pinkillä spraymaalilla, valkoinen pitsiliina siihen liimattuna sekä muffinsivuoka ja kultaiseksi maalattu äiti&lapsi -aiheinen korunosa).

Kirppikseltä satuin löytämään jonkun taiteileman poika-aiheisen taulun. Farkkukankaalle kankaasta ja vanusta tehty vauveli oli niin söpö, että mukaanhan se lähti. Ja siitä tuunattiin siskonpojalle taulu.

Kangaspalaseen kirjoin jo pojan syntymäajan sekä painon ja pituuden. Ristiäisten jälkeen saan kirjoa siihen nimenkin!

Jokunen aika sitten ostin käsityömessuilta jo etukäteen tämän paperimassasta tehdyn "ristiäisvauvan". Se päätyi nyt sitten tämän vauvelin onnittelukorttiin. Lisäsin vain sinisen rusetin vauvan kaulaan.
 

Meidän perhe on uurastanut ja puurtanut ja leikkinyt kaikki liikenevät päivät pihalla. Perennanvaihdosta saadut aasianrevonpapu ja preeria-angervo saivat rajoikseen jo kerran metallinkeräykseen menneet pohjasta ruostuneet metalliämpärit. Näistä kasveista kun luin, että ovat kovia leviämään.

Kasvimaalle ostin jo patiokurkun taimia. Niille tein tuen rautaputkesta, johon on laitettu kiinni vanhan heinäkoneen kolme terää.

Ja ne muffinsivuoat....aikaisemmin keväällä tein jo tämän seinätaulun (jonka voi laittaa myös pöydälle kattauskoristeeksi). Hyödynsin siinä vanhan rikkinäisen puusaavin osia, muffinsivuokia, alumiinisia tuikkukippoja, pitsiä, helmiä sekä koneessa huovutettuja huopahelmiä.

Tähän kynttiläasetelmaankin tarvitaan muffinsivuoka :) Sekä yhdet puiset Aarikan kännykkätelineen ankkajalat, muutama ruuvi ja raastinrauta.

Ja vielä yksi vuokatuunaus: perhe sai pyyhkeille omat paikat. Isi, äiti, tytöt ja pojat. Vuokaan on liimattu puinen sydän, johon tussilla on paikka merkattu.

Tähän kuvaan ja tunnelmaan päätän tämän postauksen - blogini jää ainakin kesäksi lomalle. Muistakaahan tutkia uteliaasti maailmaa, niitä pieniäkin yksityiskohtia. Ja nauttia!

Rikkinäisten tavaroiden tuunausta puutarhaan

Äitienpäivä tuli ja meni. Kaiken vilskeen keskellä ehdin tehdä sekä omalle äidilleni että anoppilaan kesäiset kranssit ulko-oviin. Näitä kranssikehyksiä opettelimme myös tekemään pajukurssilla. Huomasinpa vain, että omat pajuni olivat jo aavistuksen liika kuivuneita, koska eivät tahtoneet nätisti enää ympyrän muotoon taipua. Näihin kransseihin hyödynsin kirppiksiltä ostamani kynttilämansetit, joista irrotin silkkikukat ja liimasin kuumaliimapistoolilla kransseihin.

Jo viime kesänä näin Pinterestissä kuvia  pikkuisista puutarhoista, joihin oli hyödynnetty rikkinäisiä saviruukkuja. Idea oli jäänyt mieleen - niinpä kömpelyyttäni pari rikkomaani ruukkua ei päätynytkään salaojiksi toisten ruukkujen pohjalle vaan...

Tämä versio on vielä vähän alkuvaiheessa - katsotaan mitä siitä loppujen lopuksi tulee. Sammalkin näyttää nyt vähän ruskealta, mutta jospa pienen kastelun jälkeen se intoontuu viheriöimään.

Äitienpäiväruusuni pääsi tänään jo ulos perennapenkkiä koristamaan. Samoin tyttäreltäni saatu ruusupapu, joka istutettiin isoon ruukkuun. Papu oli hauskasti idätetty kasvun alkuun muovipussissa, jossa oli vähän talouspaperia ja vettä. Pussia oli sitten pidetty päiväkodissa teipattuna ikkunaan. Nyt kotona saamme tyttären kanssa jatkaa tämän pavun kasvun ihmettemistä.

Kukkapenkkejä perkatessani muistin jaloritarinkannukseni, joka kasvaa kesän mittaan yli toista metriä korkeaksi.  Eipä hätää - romuvarastooni oli ilmestynyt tämä rikkinäinen tuoli vain ideaa odottamaan. Siitäpäs sain oivan tuen tökkäämällä sen multaan kukan viereen. Pieni pyöreä kehys nojassa vain odotti, että lisään siihen pienen kirkkaan kristallin roikkumaan! Nyt jäämme tämänkin kukkasen kasvua odottelemaan.

Oikein mukavaa viikonjatkoa kaiken värisille peukaloille - tämä viherpeukalo rientää ulos puutarhahommiin!

Hajuvesipullosta keväinen koriste

Niin se kevät vain tuli, toi mukanaan auringon ja lämmön! Ihanaa. Ilmassa on jälleen toivoa uudesta elämästä. Bougainvilleani innostui talven jälkeen kukkimaan. Ulos se päässee kun ilmat lämpenevät kunnolla.

Tein jo syksyllä tämän ikkunakoristeen, mutta siitä tuli jotenkin niin keväinen, että esittelen sen nyt vasta. Lasinsulatuskurssilla sulatutin tämän ihanan vaaleanvihreän hajuvesipullon, jossa on hentoinen lehden kuvio - lupaus tulevasta kesästä. Kirppikseltä löytyneestä kynttiläjalasta irrotin metalliset lehdet irti ja kiinnitin vanhaan rautaiseen lasitölkin vanteeseen. Sekaan pujottelin muutaman valkoisen helmen - muistoja menneestä talvesta. Laitoin pullon viereen roikkumaan vielä pari sulavaa jääpuikkoa, kristallia, niin ikkunakoristeeni oli valmis. Lupaus tulevasta elämästä, Kevät.

Jokirantamme sinivuokot kukkivat täyttä päätä. Ilokseni huomasin tänään, että ihan pikkuhiljaa ja vaivihkaa nämä kukkaset ovat levinneet pitkin rinnettä. Ehkä joskus koko rantamme on tähän aikaan keväästä ihan sininen!

Rannan puuston raivauksessa olen jättänyt tämän kohdan rauhaan. Puut menevät hienosti jonossa, kuin polkua rantaan näyttäen. Jonain päivänä tuohon ehkä ilmestyy jonkunlaiset rappuset...

Tänäkin keväänä ilmestyi kotipihamme puihin yksi linnunpönttö lisää - perinteisesti.

Joen jää on sulanut, aurinko paistaa - vuoden paras vuodenaika on käsillä. Nauttikaahan hyvät ihmiset! Minä ainakin lähden ulos.

Lampunvarjostimen tuunausta matonkuteilla

Talvi alkaa olla ohi. Kuistilla talvehtineet avokadot ja granaattiomenakin säilyivät hengissä ja kasvattelevat uusia lehtiä! Satoa odotellessa...

Poikien kamariin oli jäänyt tyttöjen muutettua yläkertaan punainen lamppu, jonka päätin päivittää vähän poikamaisempaan väriin. Viininpunainen lamppu oli myös vähän pimeä, jos niin lampusta voi sanoa. Kesällä olin jo rompetorilta ostanut 50 sentillä tämän lampunvarjostimen kehikon, jonka nyt viimeinkin ehdin tuunata.

Matontekoprojekteistani oli jäänyt yli muutama pieni kerä lakanoista revittyjä kuteita. Niistä aloin punoa uutta varjostinta. Aluksi kiersin metallilangat yhden edestä ja yhden takaa. Lopputulos ei kuitenkaan viehättänyt silmääni vaan purin koko alun pois. Loppujen lopuksi kiersin joka metallilangan ympäri kuteen kerran, jolloin sain pinnasta tukevamman ja siistimmän näköisen. Näin lamppuun tuli sopivasti särmäkkyyttä ja pehmyyttä.

Koska kude oli revittyä, halusin punontajäljestä selvää ja kiinteää. Muuten lampusta olisi tullut sottuisen oloinen. Nyt lampunvarjostimessa on mielestäni sopivassa suhteessa kaikkea. Pilvipouta :)

Kevät on tullut meidän pihallekin. Tästä se taasen alkaa, kukkaloisto! Ihanaa viikkoa kaikille!

Kärpäsen tuunausta ja piimälettuja

Vuosia, vuosia sitten tein siskonpojalle seinäkoristeeksi ison kärpäsen. Leikeissä tämä ötökkä oli jo vähän kärsinyt ja tuumasin vähän entrata sitä. Runko, jonka tein paperimassasta, sai nyt mustan värin sekä ripauksen kultaa. Sukkahousuista tehdyt siivet saivat myös vähän mustaa kaveriksi. Teenhaudutuspallot (silmät) oikaisin ja suoristin. Väänsin paksusta rautalangasta uudet jalat, jotka värjäsin myös mustiksi. Siivet saivat vanhoista kultaisista napeista koristeet, "häntäpäähän" liimattiin vanha sormustin. Näin pörriäinen sai vielä hetken lisää aikaa leikkeihin...

Viime aikoina on kovasti puhuttu mm. suomalaistenkin poisheittämästä ruokamäärästä. Se on valtava. Vaikka meidän taloudessa on komposti, johon voin ruokajätteemme laittaa, ongelma ei siltikään häviä mihinkään. Itsekin olen huomannut, että ruokataloudessa pitäisi olla paljon suunnitelmallisempi, huolellisempi ja luova. Luova mm. ruoantähteiden kanssa....

Tässä yksi ohje, johon sain lorautettua piimäpurkista loput juomat:

PIIMÄLETUT

2 kahvikuppia piimää, 1 kahvikuppi sokeria, 2 munaa, 2 tl soodaa,
3 kahvikuppia vehnäjauhoja, vaniljasokeria. 

Sekoitetaan kaikki aineet ja annetaan turvota jonkun aikaa,
paistetaan lettupannulla, nautitaan hillon kera. 

Näistä lettusista tuli niin makeita, että ne syötiin meidän perheessä ilman hilloa ja sokeria! Herkullista viikonjatkoa kaikille!

Pari lapsellista askartelua ja joulurauhaa

Pinterestistä olen löytänyt jo monta toteuttamiskelpoista ideaa. Joulusiivouksen tiimoilta päätettiin lasten kanssa tehdä nurkista löytyneistä parittomista ja nuhjaantuneista sukista käärmeet! Leikkasimme sukista terät pois ja ompelimme pätkät ompelukoneella pötköksi. Lapset saivat itse valita missä järjestyksessä värit laitetaan, minkälaiset silmät ommellaan napeista sekä kielen värin (huopakangasta). Haastavin homma taisi olla yli metrin pituisen luikertelijan täyttö vanulla - hommaa helpotti pitkä tikku, jolla ylettyi hännänpäähän asti. Otuksista tuli heti aika mieluista leikkikaverit!

Tämäkin hammasharjatelineidea löytyi Pinterestistä. Tosin me emme löytäneet idean mukaista dinosaurusta vaan tyydyimme hymyilevään sarvikuonoon. Reiät teetimme isäni pylväsporakoneella. Yksi reikä tehtiin myös sarvikuonon massuun, jotta harjoista valuvat vedet eivät jäisi lillumaan otuksen sisälle.

Löytyipä idea tähänkin joulukoristeeseen samaisesta ideapankista, Pinterestistä. Alunperin meinasin sahata rannastamme ihan tuoretta ja suoraa puuta, esim. pajua tähän tarkoitukseen. Muistinpa sitten puuladon nurkkaan jääneet harmaantuneet, vänkyräiset oksat. Pienen sahaamisen ja naulaamisen jälkeen jonkunnäköinen kuusi oli kasassa. Suurin työ taisi olla koristuksen kiinnittäminen vanhaan, puiseen kuusenjalkaan. Vuoleminen perin tylsällä puukolla on vähän hermoja raastavaa puuhaa...

Kuusi sai koristeeksi kirpparilta löytyneitä lasikristalleja sekä lasten päiväkodissa tekemiä puisia koristeita. Poron pää on painettu maaliin kastellulla sormenpäällä.

Tämän vanhan, rikkinäisen puusaavin toisen kappaleen tuunasin aikaisemmin tauluksi. Tästä kappaleesta tuli meille kynttiläalunen, tuikkukippoina toimii vanhat, metalliset muffinsivuoat. 

Kaunis kiitos Lumiukolle - ihana, punainen pikkujoulupaketti tuli postissa! Lapset oli riemuissaan yllätyksistä, ja niin äitikin!

Näillä kuvilla ja tunnelmilla haluan toivottaa kaikille teille lukijoilleni oikein Ihanaa ja Rauhaisaa Joulunaikaa! Minä pidän nyt pienen joululoman blogista ja jään odottelemaan mitä pieniä ihmeitä joulu meidän perheeseen tuokaan :)

Joulustelua

Alkusyksystä tein näyttelyyni tämän moponvannekranssin: katajaa, kanervaa ja pihlajanmarjoja. Kuukausi sisätiloissa varmisti sen, jotta koristus kuivasi ja rapisi kovastikin jo lattialle. Kranssi tarvitsi joulupäivitystä...

Syksyisen myrskyn jäljiltä pihaltamme löytyi ylimääräisiä männynoksia, jotka joutivat nyt tähän projektiin. Sekaan laitoin vielä katajaa ja männynkäpyjä. Ja onko joulua ilman punaista väriä? Sinne tänne punaisia omenia, helmiä...Viime silauksena ystävältä saatu peltinen sydän ja kranssi oli valmis ripustettavaksi - tällä kertaa kuitenkin ulos. Ja seinälle, sillä massiivisen kokonsa puolesta kranssi ei passannut ulko-oveemme.

Tässä tyttäreni tekemä joulukranssi, jonka hän teki viime viikolla kyläkoulullamme järjestetyssä jouluaskarteluillassa. Tämä koristus päätyi leikkimökin seinälle.

Tämän koivuisen tontun takana on yritys nimeltä Roporunnaajat (www.roporunnaajat.fi). Jo viime vuonna ihastelin näitä otuksia, ja nyt viimein sain ostettua meidänkin portaanpäähän yhden tonttusen toivottamaan hyvää joulumieltä.

Joulukorttien kanssa olen ollut ajoissa liikenteessä. Tällä kertaa liimailin punaiselle kartongille vintage-aiheisia joulukuvia, lapset tekivät omansa lähinnä Disney-aiheisista joulukuvista. Uusimmasta Taika-lehdestä löysin kopioitavia joulukuvioita kuvien alle.

Huomaan saaneeni lisää lukijoita - lämpimästi tervetuloa Väkertäjä!

Voi kunpa tuota lunta ja pakkasta tulisi...