sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

Pienen budjetin miniötökkähotelli

No niin, jos aika ja raha ei riitä viiden tähden ötökkähotelliin, kelpaa pörriäisille pienempikin asunto ensi hätiin. Tarvitaan vain tyhjä metallitölkki, kasa risuja ja narua/rautalankaa ripustusta varten.


Minä tein porakoneella reiän keskelle purkkia ja pujotin rautalangan siitä ripustusta varten. Vasaralla ja naulallakin reiän voisi tehdä, vaarana on vain metallin lyttyyn meneminen. Tämän jälkeen pätkin oksasaksilla sopivan mittaisia puutikkuja purkin tupaten täyteen. Minihotelli on valmis ja aikaa meni 10 minuuttia.

perjantai 28. kesäkuuta 2013

Mistä on pienet ötökkähotellit tehty?

Kävyistä, risuista, puunkuoresta, jämävanerista ja -laudasta sekä metalliverkosta. Näistä on meidän ötökkähotelli tehty.




Näin viime vuonna myynnissä näitä hotelleja ja ihastuin niihin. Mutta en ihastunut niiden myyntihintoihin! Jääräpäisenä tein sen siis itse. Lapset keräsivät erikokoisia käpyjä, minä katkoin oksista sopivan pituisia pätkiä ja osa asunnoista täytettiin puurinkuloilla. Reilumman kokoinen tästä tuli kuin ostosesta versiosta, vaan väliäkö sillä. Meillä on huoneistoja enemmän ja varmasti tähtiäkin!

Tervetuloa Risa lukijakseni - toivottavasti löydät blogistani uusia ideoita!

tiistai 25. kesäkuuta 2013

Hyvästi kärpäset!


Suomen luonnossa kasvaa hassuja kasveja. Kasveja, jotka syövät kärpäsiä. Kihokit  ovat monivuotisia ruohokasveja, jotka hyödyntävät karuissa olosuhteissa myös hyönteisiä ravinnokseen. Ilman eläinravintoakin nämä kasvit tulisivat toimeen, vaan lihaa syövistä yksilöistä tulee komeampia ja ne kukkivatkin runsaammin. Kihokit syövät noin yhden hyönteisen kuukaudessa, hyttysiä tai pienempiä lentäviä otuksia. Aikasta hidas on tahti ajatellen ideaani...



Tuliaisiksi kotiin eräältä retkeltä toin muutaman pyöreälehtikihokin (Drosera rotundifolia), popsimaan kärpäsiä kompostorin nurkilta. Istutin ne valamaani betoniruukkuun, jonka täytin samalla maalla, jossa kihokit olivat kasvaneetkin. Kastelun hoidan varmuuden vuoksi sadevedellä. Voikohan muuten tuommoisen kukkasen massu haljeta liiasta ruuasta? Tai sitten loppukesästä noista pikkaraisista lihansyöjäkasveista on kasvanut valtavia hirviöitä. Jään seuraamaan tilannetta...


lauantai 22. kesäkuuta 2013

Jalallisia ja siivekkäitä


Aina ei tarvitse lähteä pihaltakaan minnekään nähdäkseen luonnoneläimiä. Tämä jänis asustelee luultavasti pellollamme, sillä olemme sen nähneet jo usein pihapiirin lähettyvillä, eräänä aamuna se oli tutkimassa varispoikasten kanssa autokatostammekin.


Perhoset ovat edelleen kateissa, varsinkin päiväperhoset. Tämä otus löytyi päivänpaisteelta piilossa erään levyn takaa. Meidän kirjoistamme löytyi vain päiväperhoset, joten joudun varmaankin investoimaan joku päivä yöperhosoppaaseenkin jos tuumaan saada selville tämän kaverin nimen.



Onkiretkellämme tämä siivekäs teki selväksi sen, että pesä on jossain lähellä ja ettei tunkeilijoita sinne suvaita. Täytynee vielä kaivaa lintukirjakin esille. Joku kahlaaja tämä on, vaan mikä...?


Ja kuten sanottua, opas yöllisistä lentelijöistä olisi siis tarpeen. Mikä lie yökkönen löytyi ahomansikan lehdeltä, loistava valepuku sillä on!


Ja takaisin nelijalkaisiin, nyt peuroihin. Tämä yksilö oli kaiketi hyttysiä paossa peltoaukealla. Kovin se oli tuttavallisen oloinen, kun ei paljon autosta piitannut. Mutta nyt takaisin juhannuksen viettoon - pitäkäähän toisistanne huolta!

torstai 20. kesäkuuta 2013

Juhannus


Kesä on kuin perhon lento.
Kaunis, lyhyt ja hennon hento.
Aika kuluu mutta muistot jää,
ne rikastuttavat elämää.
 
Rauhallista ja turvallista juhannusta kaikille!

tiistai 18. kesäkuuta 2013

Myyrä ja sade


Myyrä on sitten veikeä otus. Siksipä se sai kunnian tulla meidänkin puutarhaan, sademittarin kera! Onhan pelkkä sademittari aikasta tylsä kapine - miksei sitä pitelemässä voisi olla vaikka lasten (ja aikuistenkin) rakastama otus? Tein tämän puusta sahatun myyrän jo itse asiassa viime kesänä, kun katselin aikani tylsää sademittarikippoa kukkapenkissä. Ja kun kotona sattui olemaan pino Myyrä-kirjoja, kopioin sopivassa asennossa olevan otuksen puulle. Sahauksen jälkeen maalasin sen molemmilta puolin askartelumaaleilla. Aavistuksen puu halkesi viime kesänä, vaan hyvin on maali pysynyt. Nyt tämä Myyrä odottaa toista kesää kukkapenkissäni sitä ihanaa sadetta!



Ahomansikat ovat jo kypsymässä ja sen ovat lapsetkin huomanneet. Pieniä tallaumia on siellä täällä kukkapenkissä. Osa mansikoista on tainnut mennä raakanakin massuun - sen verran herkullisia nämä ovat!


Joku muukin on huomannut, että perhoset ovat kateissa. Liekö syynä edellisen kesän märkyys? Mehiläisiä näkyy jonkin verran, vaan ei niitäkään mahdottomasti. Loistosalviasta taisi ainakin yksi pörriäinen löytää mutusteltavaa.

sunnuntai 16. kesäkuuta 2013

Joutsenlaulu


Taas lapset pihalla näät
Ikkunas alla leikkivän leikkejään
Taas siihen paikallesi ikkunaan jäät, siihen ikkunaan jäät
 
Lennät vuosien taa
Ne muistot päivittäin sut valtaansa saa
Ne Joutsenlauluun etsii taas laulajaa, etsii taas laulajaa
 
Nuo hetket syntymästä kuolemaan kun silmäluomiin heijastuu
Saa toiset uskomaan kai Jumalaan, toiset Saatanaan, tai mihin vaan
Muttei kuitenkaan tähän maailmaan
 
Sä kerran löysit myös sen
Tuon puolen vuosisadan rakkauden
Sun oli helppo olla onnellinen, olla onnellinen
 
Nyt mitä vaistoillas teet
Kun linnut pesästään on pois lentäneet
On enää valokuvat kellastuneet, ne selaat taas uudelleen, ja taas uudelleen
 
Et ehkä sääliäni kaipaa, ei se saa tuskaa puutumaan
Tuo tuska laulun tämän kirjoittaa; tuo tuska kiinni saa kenet vaan
Tuo tuska kiinni saa
 
Suruhuntusi nään, se viisi vuotta sitten sai hengittää
Sut Joutsenlaulu silloin sai itkemään, sut sai itkemään
 
Tahtoisit olla niin kuin silloinkin, kun peityit huntuun valkoiseen
Se jäänyt on jo ajan jalkoihin niin kuin sinäkin
 
Tahtoisin yrittää ja että silloin veden pinnalle jään
Kun joen tulvivan mä uomistaan nään, kun joen tulvivan nään
 
Nuo naiset marketeissa kärryineen ja miehet kantabaareissaan
Nuoruuden lähteestä kai haaveilee, ja tuska laimenee, tai miten vaan
 
Taas hetken lähempänä kuolemaa, ei haihdu tuska milloinkaan
Tuo tuska laulun tämän kirjoittaa, tuo tuska kiinni saa
Kenet vaan, tuo tuska kiinni saa kenet vain haluaa
 
 
 





perjantai 14. kesäkuuta 2013

Voi sieni!

Juu, en ole vielä sienimetsään lähdössä vaikka ilmat ovat olleet nyt viime päivinä otolliset sille harrastukselle. Vaan ne on nuo katajat, joita minä murehdin. Ei se ollutkaan viime kesän vikaan mennyt lannoitus eikä tämän kevään ahava, joka vei värin havuistani vaan katajissa talvella levinnyt sienitauti! Plääh. Tautia on näkynyt olevan niin puutarhoissa kuin luonnossakin.


Poikkihan minä ensin meinasin pensaat sahata vaan tuumasin sitten uudestaan asiaa. Annetaanpa niille vielä mahdollisuus, koskapa vihreää näkyy sentään jossain. Ja luulisipa tästä maasta katajan kaikonneen tyystin, mikäli ne välillä esiintyviin sienitauteihin aina pötkähtäisivät...


Enpä siis luovu toivosta. Kuin pienenä merkkinä siitä löysin tienposkestamme pienen VIHREÄN katajanalun. Vaikka tiedänkin kyseisen otuksen olevan ronkeli siirroille, otin riskin ja siirsin sen lähes vastaaviin olosuhteisiin pihallemme. Tuskin tuo pikkarainen tuli juurikaan sojottamaan samaan ilmansuuntaan kuin se alunperin oli, mutta toivon silti sen uudelle paikalle juurtuvan. Toivossa on siis hyvä elää. Ja nuo ruskeat katajat saavat vuoden armonaikaa parannella haavojaan.

keskiviikko 12. kesäkuuta 2013

Pakastimen tyhjennystä

Tulipa mieleen mansikankukkia katsellessani, jotta pakastinta voisi tyhjentää reippaammalla tahdilla. Niinpä tein yhden erän pakkaseen jääneistä mansikoista ja tuoreesta raparperista mehua. Tänään tehtiin kipollinen puolukkahyvettä. Mitähän huomenna...?


Ilmat vaihtuivat varmaankin sitten siihen normaaliiin suomalaiseen kesään. Villasukat piti kaivaa uudestaan kaapista esille. Kynttilät laitoin kasvihuoneeseen yöksi palamaan ja pihalla daalian peitin saavilla. Toivottavasti yöstä ei tule kovin kylmä. Taidan mennä nyt juomaan kuumaa teetä ja herkuttelemaan puolukkahyvettä.

Tässä teillekin puolukkahyveen ohje, jos haluatte pakastinta tyhjennellä:

2 dl puolukoita survottuna
2 rkl sokeria
2 rkl talkkunaa
1 dl maitorahkaa
1 dl kermaa vaahdotettuna

Sekoita kaikki aineet keskenään ja herkuttele.


lauantai 8. kesäkuuta 2013

Tikapuita pitkin taivaaseen


Betonikausi aloitettu. Säät ovat suosineet tätä harrastusta, vaan eivät blogin kirjoitusta. Ukkonen vei modeemin, siksipä pieni luova tauko kirjoittamisessa...


Pieniä puutöitäkin on ehditty jämäpuista tehdä lasten kanssa. Kultahumala sai avukseen tikapuut taivaaseen.



maanantai 3. kesäkuuta 2013

Lisää romua puutarhaan



Tämä vanha pesuallas löysi tälle kesälle paikan kasvimaan laatikon reunasta. Mitään syötävää en uskaltanut siihen istuttaa, sen verran monta maalikerrosta altaassa oli. Laitoinkin viimeisen krassintaimet sinne asustamaan.

Lämpimät säät jatkuvat. Kaikki on kasvanut valtavasti, tuntuu että kesä olisi jo pitkälläkin!



lauantai 1. kesäkuuta 2013

2.6.2006


Hillittömästi kaipaamatta
et kykene lentämään
mahdottoman
tuolle puolen.
 
Tommy Tabermann