sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Laminoitu tarrajoulukalenteri


Päätimme kerrankin olla ajoissa ja tehdä lasten kanssa jonkinlaiset omat joulukalenterit, viimeinkin! Suklaaversiot on ihania, vaan muksujen ollessa tietyssä iässä ainakaan kaupan versiot ei tarkoitukseen sovellu - houkutus mussuttaa herkut joulukuun 1.pvä on aika suuri :)

Laatikkoversioita en jaksanut nyt miettiä, kaikille kolmelle kun pitäisi kerätä aika iso pino esim. tulitikkulaatikoita siihen tarkoitukseen. Niinpä ideoimme seuraanvanlaisen tarrakuusen. Piirsin lapsille A4-kokoisen joulukuusen, josta piirsin mallit heidän valitsemilleen pahvinpalasille.

Lapset koristelivat kimalleliimalla, paljeteilla ja tusseilla kuusensa. Osa koristeltiin molemmin puolin, osasta vain toinen puoli. Sen jälkeen annoimme kuusten kuivua ja kaivoimme esille ystävältä lainatun laminointikoneen.


Laminoinnin jälkeen alkoi seuraava vaihe: kuusenjalan teko. Lapset valitsivat värillisiä puuhelmiä ja huopaa, joista jalat tehtiin. Helmet pujotettiin villalankaan  - samalla langalla sidottiin huovalla päällystetty tulitikkulaatikko.


 Samalla askartelulla syntyi ystävän muksuillekin omat kuuset.



Osaan kuusista käytimme kierrätyspahvia.


Nyt meidän pitäisi muistaa vielä kirjoittaa tontulle kirje: "Rakas joulutonttu, ehtisitkö tuoda meidän kalentereiden laatikohin joulukuussa tarroja kuuseen liimattavaksi?"

Eilen oli uusimman kummilapsemme ristiäisetkin. Sinne vein lahjaksi rautalangasta vääntämäni vaaleanpunaisen enkelin sekä askartelemani kortin. Kaikkea kaunista, hyvää ja onnellista pienen ihmisen taipaleelle!


maanantai 20. lokakuuta 2014

Pallon muotoja


Talvi yrittää hiipiä tosissaan meillekin. Jotain valkoista oli lauantaina ilmestynyt puutarhaan, lumihiutaleita tipsahteli taivaalta hiljalleen. Sunnuntaina satoikin sitten vettä koko päivän.


Kaivoin heinän seasta keväältä ylijääneen piikkilangan ja kieputin muutamat pallot pihalle koristeeksi. Yksi päätyi seinälle roikkumaan ja saanee joulun tullen valot seurakseen. Nämä kaksi hyörivät ja pyörivät vielä portaitten vieressä paikkaansa etsien.



Sain aikaiseksi toisenkin sammalpuun.  Jotenkin kummasti vain yhdeltä sammalnallelta hävisi hetken päästä silmät ja nenä...ja mistä ne löytyikään? Olisiko ollut jälkikasvu asialla tai ihan oikea joulutonttu?


Minä joudun kait tunnustamaan, jotta olen jonkunsortin kranssifriikki. TAAS piti tehdä yksi kranssi lisää. Ohjeen löysin syksyn Kotivinkistä. Ohjeessa oli tasakokoiset pallot, mutta minä tein erikokoisiin styroksipalloihin lankaa kieputtamalla omani. Jos styroksipalloja ei ole, voi pallot pyörittää vaikka sanomalehdestäkin. Tai jos raaskii, niin pyörittää pallon kokonaan langasta!
 

Valmiit pallot liimasin kuumaliimapistoolilla valmiiseen metalliseen kranssikehykseen. Hetken tuumasin vielä lisätä virkkuukoukun/neulepuikkoja koristeeksi kranssiin vaan jätinpä ne pois. Ihan hauska väriläiskä tästä tuli valkoiseen oveen. Värikästä ja lämpöistä viikonalkua kaikille!

Ps. piti vaihtelun vuoksi uudistaa blogin ulkoasuakin - ylävinjetin ihastuttava pöllö on vanhimman tyttäreni käsialaa!



maanantai 13. lokakuuta 2014

Pöllöjä

Trendieläin on nykyään pöllö. Sitä ei voi olla huomaamatta. Pöllöjä on siellä, täällä, tuolla - jos minkälaisena sympaattisena hahmona. Ystäväni vinkkasi kesällä yhdestä askartelusivustosta, johon oli koottu kaikenlaisesta metallista tehdyistä pöllöistä (kattilankansia, pullonkorkkia, siivilöitä, nappeja...). Pitihän viimein minunkin siis kokeilla, sitä pöllöä siis. Ja kun syyskuussa oli muutenkin tarkoitus pystyttää paikalliseen galleriaan ystävän kanssa ristipisto-kierrätyskäsityö -aiheinen näyttely, tuli tavoitettakin. Halusin näytille jotain uutta tekemääni.

Niinpä mars kirppikselle sekä penkomaan omia "romu"varastojani. Ensimmäiseen, tunturipöllöön, idea lähti pyörän lokasuojasta lamppuineen...

Helmipöllö syntyi kattilankannesta, lautasista, rikkinäisistä korvakoruista, rautalangasta, medaljongista...ja niistä helmistä!


Missähän lie nämä pöllöt talvehtivat ensi talven? Luultavasti ne etsiytyvät puuladon suojiin ja lennähtävät kevään tullen takaisin puutarhaamme. Niin "lennähtivät" myös keväällä istuttamani avokadot ja granaattiomenakin sisätiloihin karkuun syksyn kylmää. Istutin nämä jo aika isoiksi kasvaneet (korkeus 40cm) eksoottiset kukkaset suurempiin altakasteluruukkuihin ja toin valoisalle kuistille talveksi. Jännityksellä odotan, saanko menemään ne läpi pimeän ja kylmän Suomen talven!


 Mutta nyt toivotan Teille mukavaa alkanutta viikkoa!







sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Syksyä, sammalpuita ja rautakoiria


Syksy väreineen on saapunut. Kesäkukat ovat pikkuhiljaa väistymässä meidänkin pihalta. Tilalle on tupsahtanut mm. callunaa ja koristekaaleja.


Tänä syksynä innostuin jälleen tekemään sammalpallopuun. Rytistin ensin sanomalehteä isoksi palloksi, jonka päälle käärin kanaverkkoa. Pallon kiinnitin rautalangalla sahaamaani puuhun kiinni. Tässä vaiheessa laitoin tekeleen pystyyn ämpäriin, johon laitoin isoja kivejä pohjalle painoksi. Sekaan hiekkaa ja päälle jäkälää. Metsästä haetut isot sammalmatot kääräisin pallon päälle kiinni ohuella rautalangalla. Ehkä lähempänä joulua puu saa punaisen rusetin ja pienet valot koristeekseen.


Tällä hetkellä meidän pihaamme vartioi tämä keväällä "syntynyt" rautakoira. Lasten kanssa ideoitiin tämä rautaromusta, mm. pakoputkesta, ja mieheni hitsasi sen kasaan.


Viime syksynä väsätty styroksisammalnalle näyttää jo paikoin kärsineeltä. Josko innostuisi senkin paikkaamaan joku päivä...



Kasasin pari lyhtytelinettä pihalle - perinteisesti heinäseipäistä. Koristeekseen ne saivat vielä posliiniset paimenpojan nupit.


Niinpä. Pitäisi malttaa lähteä ihan virallisiin pihahommiinkin...jossain välissä sitten.





Värikästä ja aurinkoista lokakuun jatkoa kaikille!