torstai 26. syyskuuta 2013

Vampyyrinkarkotuskaulakorut sekä muita kummajaisten karkottimia

Okei, tästä lähdetään. Jostain syystä ostin kasan talvivalkosipulin varsia. Yllätys yllätys, jotain inspiraatiota varten. Aluksi ajattelin tekeväni kranssin pohjia näistä, vaan varret olivatkin sen verran tukevaa tekoa, jotta eivät ne oikein taipuneet. No, suunnitelma B. Mieleeni tuli tehdä ikkunaan koriste, sellainen pikkanen verho jollain kivalla idealla höystettynä. Punoin levyn, jonka mitat olivat noin 25x30cm. Sidoin varret aina molemmista päistä kiinni pinkillä puuvillalangalla. Pinkillä siksi, että se sointui kivasti varren vihreään. Pinkillä siksi, että sain idean leikata verhoon sydämen muotoisen reiän. Hoksasinpa sitten taasen, jotta aina kaikki ei mene suunnitelmien mukaan. Vaikka varret olivat napakoita, niitä pystyi hyvin leikkaamaan normaaleilla keittiösaksilla. Vaan varret eivät olleet niin napakoita, että olisivat pysyneet kuosissa leikatessani sitä sydänreikää. Niinpä jouduin ompelemaan vielä sydämen reunat kiinni. Sen jälkeen homma jäikin pariksi päiväksi odottamaan jatkojalostusta, mikä taisi olla virhe. Muistin joskus ostaneeni kirppikseltä pikkaraisia värikkäitä puuhelmiä - niistäpä saisi väriä tähän valkosipulitauluun. Ajatuksena oli sitoa taulun alareunaan pallohapsuja, vaan miten kävi....Parin päivän aikana varret olivat kuitenkin vähän jo kuivanneet eli samalla kutistuneet. Vaikka olin kuinka tiukkaan solminut langat varsiin kiinni, ne repsahtivat irti hapsuja laittaessani. Tuumasinpa, jotta paikalleenlaitto olisi liian työlästä. Se siitä projektista. Aina ei kaikki mene nin kuin Strömsössä.


No, mitäs minä sitten tein varsille? Saksein ne saksilla pikkasiksi sentin pituisiksi kappaleiksi ja laitoin likoamaan punajuuriveteen. Idea muistui mieleen kesältä, kun eräs rouva esitteli korujaan. Ne oli tehty mm. punajuurella värjätystä pajusta. Toimisiko idea myös valkosipulin varrella?



Melkein toimi. Päällys varresta oli sen verran tiivistä ja kovaa, ettei se imenyt väriä lainkaan mutta sisus muuttui vaaleanpunaiseksi. Ja koruthan minun piti niistä sitten tehdä. Niistä tuli mielestäni aikasta kauniit, tosi kevyet - eivätkä muuten haise kuitenkaan valkosipulille (eivätkä punajuurelle)! Nämä kaulassa kaiken maailman vampyyrit sun muut kummitukset pysyy loitolla!


Vai meninkö sanomaan liian aikaisin? 


Kuka sammutti valot....?


4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

hitsi´´,saitpas komiat helemet tehtyä.
niin milläpäs ennenvanhaan on värjätty muulla ku punajuurella:)
noin kaunis helminauhan voi laittaa ,vaikka kukka tai havu-asetelmaan pihalle,kuistille ym.
JA ennen kaikkea ;) karkottamaan ne "kummitukset" :)).
söpö,kurpitsa lyhty.
Voi että olen iloinen tästä sinun blogistasi,osaat laittaa asian kuin asian kauniisti esille ja sinun kirjoitus tapasi,on lämmin ja pehmeä :)))).
KIITOS!! ;)
hyvää viikonloppua!!
ps.jokos aletaan poltteleen kynttilöitä?
-lumiukkko-

Jonsku kirjoitti...

Ihanan ihme idea! Tykkään todella paljon! Olen suorastaan ihan innoissani noista :)

Tuulenpesä kirjoitti...

Kiva että tykkäsit, Lumiukko! Helminauhoista tuli kyllä sievät, käytössä ovat olleet, omassa kaulassa. Kerrankin tein jotain ihan itselle! Ja kovasti kiitoksia palautteestakin, kehuilla jaksaa taasen taapertaa eteenpäin! Ja kyllä ulkona alkaa olla jo niin pimeää, että kynttilänpolttolupa myönnetään!

Tuulenpesä kirjoitti...

Tattista Jonsku ; ) Harmittelin kun en ihan lähikuvaa laittanut koruista, mutta sinäpä näppäränä käsityöläisenä tekaiset samanlaiset ilman semmoista kuvaakin. Kiva kun tykkäsit!