Kaikkea ei aina osaa itse tehdä eikä tarvitsekaan. Itse inhoan esim. vetoketjujen ompelua. Niinpä taidan laiskuuttani (kun en viitsi opetellakaan tuota vetoketjun ompelua...) viedä nämä mummoltani saadut leningit tuttavalle, joka osaa ommella. Luovutan siis sen osalta, että tekisin kaiken itse...
Minulla ja mummollani oli kokoeroa, niinpä nämä vaatteet eivät mene ihan yksiin koon puolesta. Ja onpa tuo muotikin aavistuksen muuttunut ajan mittaan. Haaveilen, josko näistä saisi minulle kesäksi vaikka hameita tai kotelomekkoja. Yhden leningin ompelutinkin jo aikoinaan, se mekko on ollut kovasti juhlissa käytössä. Sen lisäksi, että vaatteet ovat tuunauksen jälkeen aika uniikkeja, niihin liittyy myös valtava tunnearvo.
Tämän yhden mekon löysin joskus kirppikseltä. Jostain syystä en voinut ohittaa sitä, vaikka se ei ole koskaan vielä päälläni ollutkaan. Taitaa siitäkin tulla kesämekko, Peck & Peck -tyyliin ; )
Viime vuonna värkkäsin lasten kanssa tämän peikkotytön pihallemme. Käytin siinä runkona onttoa puunpalasta, hame tuli koivunrisusta ja hiukset villasta. Korviksi ja nenäksi tuli pienet käävät, vyöksi ja kruunuksi koivuntuohet. Kukka on tehty värjätystä pajunkuoresta ja pienet pallokoristeet ovat pippureita, silmät ovat maalatut puuhelmet. No, peikkotyttö vietti talven ja kesän terassillamme - lapset ja linnut tekivät välillä vähän liiankin tuttavuutta tyttösen kanssa. Niinpä nyt jouduin paikkaamaan ja tuunaamaan sitä uudestaan. Ja uudeksi kodiksi valitsimme naapureiden kanssa yhteisen postilaatikkotelineen. Naapureiden iloksi (tai kauhuksi)....
Tuunauksen jälkeen peikkotyttö sai tuohisydämiä koristeeksi, punatulkun tukkaansa ja leppäkertun nenällensä ; )
Sain joulupakettiin valmiiksi viimein tämän pitkällisen projektin, paperikranssin. Aikoinaan opiskeluaikoina vuosia sitten värjäsin luonnonkasveilla paperinarua ison kasan. Toissa jouluna hoksasin sitten kutoa näistä erivärisistä paperinaruista valokranssin (kasaustyön sain valmiiksi vasta nyt menneelle joululle). Tein työn ilman ohjetta, vaan homma hoidettiin mututuntumalla. Tästä ei siis tullut perinteinen valkoinen valokranssi sillä käytin 4 erisävyistä paperinarua. Sitä en enää muista, millä kasveilla aikoinaan värjäystyön tein.
Toisen pitkällisen prosessin sain loppiaiseksi valmiiksi. Tällä kertaa tein jotain itselleni! Tämän työn materiaalit ja ohjeet sain jo toissajouluna lahjaksi. Nyt viimein päätin saada "Poutapilven" valmiiksi, takarajaksi asetin loppiaisen. Jos se silloin ei olisi valmiina - saisi sen tekeminen siirtyä taas vuodella. No, sain valmiiksi työn vaikka jouduin kerran purkamaankin puolivalmiin väsäyksen. Miten ihmeessä olinkin saanut työn kierteelle....?
Jeps. Ongelma osittain korjattu, pääsen jälleen lisäämään kuviakin tänne! Ongelma näkyy olevan selaimessa, jotta muillekin tiedoksi. Minä kun en näköjään ollut yksin ongelmani kanssa.
Viime viikonloppuna sain viedä ristiäislahjaksi tämän suojelusenkelin.
Onni olkoon osanasi,
elämäsi retkellä,
poutapilvi pääsi yllä,
synkälläkin hetkellä.
No nii-in. Nyt se ilmeni ensimmäinen suuri probleema blogin kirjoittamisen kanssa. En saa ladattua kuvia. Plääh. Kaikista muista lähteistä lataus onnistuu vaan ei omalta työpöydältä. Ystävällisesti otan vinkkejä vastaan : ) Ei tämä blogi nyt oikein mikään ole ilman kuvia...eli pakkolomalla ollaan kunnes asia saadaan ratkaistua. Toivottavasti pian.
Tikkahan se taasen on verottamassa lintulaudan antia. En tiedä näiden otusten elinikää, mutta jo monena talvena on lintulaudallamme vieraillut talitinttien ja närhien lisäksi tikka (tai tikat, kuka tietää). Pienemmät linnut pelkäävät selvästi tikkaa - etäisyys pidetään aina sopivan suurena. No, kullekin otukselle suotakoon ruokarauha.
Sain aikoinaan lahjaksi kolme valkoista virkattua kynttilämansettia. En ole kuitenkaan koskaan raaskinut kynttilöitä polttaa näissä kauniissa kukkasissa. Kynttilöiden polttaminen on muutenkin ollut vähissä pienten lasten kanssa. Halusin kukkaset kuitenkin esille jollain lailla ja päätin kiinnittää ne paperinarulla toisiinsa. Lisäsin vielä kukkasiin kultaiset napit ja valkoisia helmiä. Koristeen laitoin roikkumaan olohuoneen seinälleni, talviseksi koristeeksi.
