Myyrä on sitten veikeä otus. Siksipä se sai kunnian tulla meidänkin puutarhaan, sademittarin kera! Onhan pelkkä sademittari aikasta tylsä kapine - miksei sitä pitelemässä voisi olla vaikka lasten (ja aikuistenkin) rakastama otus? Tein tämän puusta sahatun myyrän jo itse asiassa viime kesänä, kun katselin aikani tylsää sademittarikippoa kukkapenkissä. Ja kun kotona sattui olemaan pino Myyrä-kirjoja, kopioin sopivassa asennossa olevan otuksen puulle. Sahauksen jälkeen maalasin sen molemmilta puolin askartelumaaleilla. Aavistuksen puu halkesi viime kesänä, vaan hyvin on maali pysynyt. Nyt tämä Myyrä odottaa toista kesää kukkapenkissäni sitä ihanaa sadetta!
Ahomansikat ovat jo kypsymässä ja sen ovat lapsetkin huomanneet. Pieniä tallaumia on siellä täällä kukkapenkissä. Osa mansikoista on tainnut mennä raakanakin massuun - sen verran herkullisia nämä ovat!
Joku muukin on huomannut, että perhoset ovat kateissa. Liekö syynä edellisen kesän märkyys? Mehiläisiä näkyy jonkin verran, vaan ei niitäkään mahdottomasti. Loistosalviasta taisi ainakin yksi pörriäinen löytää mutusteltavaa.
