Minulla on hassu tapa pitää tallessa kaikenlaisia "aarteita" inspiraatioita varten. Yksi tällainen oli vanha jyväseula - tai sellaiseksi sen ainakin olin aina mielessäni mieltänyt. Saatuani nyt piikkilankaa se idea sitten viimeinkin tuli! Tein seulasta syksyisen taulun mökkimme seinälle. Piikkilangasta muotoilin sydämen, jonka kiinnitin muutamasta kohdasta seulaan. Pujottelin keräämäni ruusunmarjat rautalankaan ja ompelin ne piikkisen sydämen sisälle. Homma oli aavistuksen hidasta, koska lankani oli jäykkää ja osa marjoista oli jo niin kypsiä, että lumpsahtivat rautalangasta läpi. No, lopputuloksena on kuitenkin tällainen pieni taideteos - jonka lintujen toivon jättävän rauhaan. Tai no, syökööt.
Syksy on hellinnyt lämpimillä säillä ja on ollut ilo tehdä pihalla syystöitä. Niitähän siis on pitänyt tehdä, vaikka lämpömittari on näyttänyt ihan "mitä sattuu". Satoa on korjattu ja säilötty, kohta pääsee kuitenkin jo rauhoittumaan ja lepäämään pihapuuhilta. Mutta sitten onkin jo kohta joulu nurkan takana ja muut puuhat odottavat...
4 kommenttia:
jukupätkä ,miten kaunis!
niin se on mittää ei piä nakata roskii.
Soppii niin upeasti tuohon harmaaseen seinään,VAUTSI:))
Minäki yritän väsätä ,niitä heinäseivästikkaita/ruukkuja;))
Kiitos !!
-lumiukko-
Herkkä ja rouhea yhtäaikaa. Kaunis! ...IIIhanaa, että saa alkaa värkkäämään joululahjoja!
Tattista Lumiukko! Kiitosta vaan piikkilangasta, osa menikin tähän taideteokseen ;) Ja onnea sun tikasprojektiin!
Kiitosta Jonsku! Miekin tykkäsin, jotta oli yksinkertaisuudessaan ja juuri tuossa rouheudessaan ihan sievä lopputulos. Vielä kun aika tekee tehtävänsä ja sydänkin ruostuu. Vaan marjat on tainneet silloin jo hävitä...Kyllä se aika vain menee nopsaan, kohta se tosiaan on joulu!
Lähetä kommentti