Ostin jokin aika sitten muksuille kirppikseltä puisia junaradan palasia, jotka olivat tällaisessa pahvisessa astiassa. Tämä kantokahvallinen purnukka jäi kuitenkin meillä tarpeettomaksi, kun kaadoimme ostetut palaset toiseen junaradan palasia täynnä olevaan astiaan. En kuitenkaan raahkinut heittää näin vankkatekoista purnukkaa menemään - ja hetken päästä jo hoksasinkin, jotta tytöillähän ei ole omaa paperiroskista kamarissaan. Vaan kohtapa olisi!
Päällystin purkin ensin kankaalla, jonka tytöt itse valitsivat aika runsaasta kangasvalikoimastani. Sitten muksut saivat penkoa minun pitsivalikoimanikin läpi - niillä koristeltiin vielä vähän lisää roskista. Nämäkin liimasin.
Koska purnukan pahvinen pohja oli rikki, poistin sen. Sahasin vanerista uuden, jonka työnsin sisäkautta paikalleen. Ja näin oli taasen paikattu yksi tämän talouden puute, ja aika edullisesti ja nopsaan :)
Kevät on mennyt ripeästi eteenpäin, ja aika on mennyt kuin siivillä pihahommissa. Ostinpa jo pussillisen siemenperunoitakin, kun parin vuoden tauon jälkeen kaivoin kasvimaalle muutaman metrin perunapenkkiäkin.
Vappuviikonloppu kului omien synttäreideni merkeissä. Ystävät muistivat minua (yllättäen) kaikenmoisilla puutarhajutuilla. Ihanaa! Istutinkin jo pihalleni suklaakirsikan, alppiruusu odottaa vielä kuopan kaivamista...
Juhlia varten tein itse pari kukkakoristetta pöydälle. Ostin marketista yhden keväisen kukkakimpun, josta riitti kahteen koristeeseen. Laitoin matalaan metalliastiaan kukkasientä, ja siihen aloin kokoamaan näitä kokonaisuuksia. Pihaltani löysin sekaan vihreääkin, tuijaa ja murattia. Vähän sekaaan meriheinää, helminauhaa, pajupalloja, miniatyyrikastelukannua ja perhonen.
Synttäreitä varten ompelin myös tilkuistani pari synttäriviiriäkin. Kolmiot ovat kaksipuoleisia, toisella puolella on aina joko yksivärinen tai kirjava/kuviollinen kangas. Näin viiriä voi käyttää missä vain ja kumminpäin vain.
Tiistai-illat ovat kuluneet pajunpunonnan parissa, siihen palailen myöhemmin. Mutta ostinpa kuitenkin muutaman tikun viljeltävää pajua. Osan laitoin ihan omiin penkkeihinsä, mutta muutaman ylijääneen istutin kaivonrenkaan ympärille. Tarkoituksesan olisi, että kasvettuaan pajut muodostaisivat majan renkaan ympärille. Sidon pajut ylhäältä yhteen kun korkeutta on tarpeeksi ja katkon ylimääräisiä versoja tarpeen mukaan. Kastelua nämä pajutikut tarvitsevat paljon!
Näihin kuviin ja tunnelmiin - palaillaan ystävät hyvät!
2 kommenttia:
Myöhästyneet synttärionnittelut! Kyllä oman maan perunat heti maasta kaivettuna on niin herkkua. Pikkuhiljaa itsekin olen aloittanut kukkaruljanssin. Upea tuo valkoinen alppiruusu. Itsellä on vain niitä perinteisen värisiä. Innolla odotan, mitä olet pajusta tehnyt. Eräs toinenkin blogikaverini on aloittanut tekemään tuota pajun kasvatusta. Terkuin Liisa
Kiitti Liisa! Kyllä ne oman maan herkut on aina ylitse muiden! Alppiruusu vielä etsii paikkaansa, josko kuusen juurelle...pajutöitä tuumasin esitellä piakkoin! Kivaa hommaa!
Lähetä kommentti